Haastattelin puhelimitse 10.11.20 Suomen Ympäristökeskuksen johtavaa tutkijaa, Raimo Virkkalaa, joka on tutkinut ja seurannut luontoa jo vuosikymmeniä ja teki väitöskirjansa metsätalouden vaikutuksesta linnustoon Pohjois-Suomessa.
Talousmetsänhoidon vaikutukset ovat koko maan laajuiset, koska metsälaki on rajannut sallitut metsänhoidolliset toimenpiteet jo vuosikymmeniä, tavoitteena tuottaa puunjalostusteollisuuteen raaka-ainetta. Nykyään metsänomistajalla on enemmän vapautta valita toimenpiteet. Jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan samoilla, vuosittaisilla tarkkailukierroksilla hupenevia lintulajeja laskenut Virkkala toteaa, että pienillä, monimuotoisilla metsäpalstoilla on merkitystä erityisesti alueilla, joissa metsien talouskasvatus on tyypillistä. Eri lajien katoaminen on todellisuutta, kun koko maan metsiä on hoidettu samoin keinoin niin pitkään. Virkkalan mukaan metsän kannalta suotuisia keinoja olisivat jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen, metsän kerroksellisuuden ja vaihtelun lisääminen, lahopuun määrän kasvattaminen ja avohakkuiden lopettaminen. Laajojen avohakkuiden vaihtoehdoksi Virkkala ehdottaa pienaukkoja, joiden koot ovat puiden pituuden mukaan esimerkiksi 20×20 tai 30X30 metriä. (Omana huomautuksena, ongelmaksi saattaa muodostua esimerkiksi tuulituhot myös pienten aukkojen liepeillä, kun suurten kuusien juuristo ei ole varautunut tuulien muutoksiin.)
Minua kiinnostaa, mitä lajeja seuraamalla voin tarkkailla metsiemme monimuotoisuutta tulevien vuosien aikana. Indikaattorilajeina Virkkala kehottaa tarkkailemaan erilaisten kääpien ja sammaleiden määrää, linnuista tikkoja, hömö-, töyhtö- ja pyrstötiaisia sekä pöllöjä, joista erityisesti varpuspöllö on vaarantunut. Kanalinnuista tarkkailtavia ovat esimerkiksi pyyt, jotka ruokailevat suurissa lepissä. Käytännön toimenpiteinä pöllöille voisi ripustaa pönttöjä ja tiaisten avuksi rakentaa hyönteishotellin. Innostuin tästä, koska haluaisin rajata talon läheltä metsän reunan leveällä risuaidalla.
Virkkalan mukaan metsän terveyden kannalta riski hyönteistuhoihin ei ole suurin kuolleessa, lahoavassa puussa. Yli kymmenen kuution kuusenkaadot pitää lain mukaan raivata pois kirjanpainaja -nimisen loisen aiheuttaman riskin vuoksi, mutta kuollut puu ei kirjanpainajia houkuttele.
Tämän kontaktin perusteella suunnitellut toimenpiteet:
-hyönteishotelli
-pöllöjen pöntöt
-lahopuun jättäminen metsään
Lisätietoa:
Eteläsuomalaiset metsälintuyhteisöt yksipuolistuvat
Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää