Legenda villan makuisesta lammaspaistista

Ehkä useimmiten kuultu kriittinen kommentti on, että lampaanliha maistuu villalle. Villan makuun vaikuttavia asioita voi olla useita. Vain eläimen terveydestä huolehtimalla ja hyvällä, lajinmukaisella hoidolla kyetään tuottamaan laadukasta lihaa.

• Stressi: Kasvatusolosuhteet vaikuttavat lihan makuun. Laadukasta lihaa saa tarjoamalla eläimelle riittävästi ravinnontarpeen täyttävää ravintoa ja tuoretta vettä, laumaeläimelle lauman turvaa ja riittävästi unta koko sen elämän ajan.
• Puhtaus: Teurastus ja lihan käsittely tehdään ammattitaitoisesti ja huolehtimalla hygieniasta hyvin. Lampailla riittävän tiheä kerintä ja lampolan kuivitus ja riittävä ilmanvaihto vaikuttavat suoraan eläimen hyvinvointiin. Villan maun siirtyminen lihaan teurastaessa on legendaa, mutta puhtaus on puoli ruokaa ihmiselle. Ruhon jäähdytys ja kylmäketjusta huolehtiminen aina ruoaksi asti on perusasiaa.
• Fysiologinen stressi syntyy, jos eläin ei saa tarvitsemaansa- se pysyy hengissä, mutta sen keho tuottaa stressihormoneja yli tarpeen. Ennen muinoin lampaista teurastettiin usein ”tarpeettomimmat”, ne, jotka eivät kasvaneet tai jotka olivat antaneet kaikkensa. Fysiologisen stressin seurauksena lihassa oli makuvirheitä ja vanha kunnon villasukka. Koska lampaanlihaa tuotetaan suurissa lammasmaissa ja sitä tuotetaan myös tänne meille ässän pakastealtaaseen tai jopa tuoretiskiin, on mainittava, että ulkomaisen lampaan matka on saattanut kestää viikkoja ahtaassa laivassa, ilman vettä ja kunnollista ravintoa ennen teurastusta. Suomessa pidetään pitkänä kuljetusta, joka kestää yli kahdeksan tuntia. Haukivillassa teuraskuljetusmatka kestää reilun puoli tuntia.

S