Karitsan- vai lampaanliha?
Karitsanlihaa saadaan alle vuoden ikäisestä lampaasta. Teuraskypsä karitsa on 40-50 kiloinen jo lähes aikuisen lampaan kokoinen. Lampaanliha on yli vuoden ikäisen eläimen lihaa. Karitsanliha on mietoa, melko vaaleaa ja nopeasti kypsyvää. Lampaanliha on maultaan aavistuksen tummempaa ja vaatii hieman pidemmän kypsymisajan.
Myymme tuotteemme suoraan kuluttajille
Kanammuniakin olis, otakko!
Kanamme asuvat väljästi Teppo-hevosen entisessä huoneessa. Teppo muutti pois jo 90-luvulla, joten Tepon huone passaa oikein hyvin. Kanat ulkoilevat sulan maan aikaan aina, kun se on luvallista. Viime vuosina kanoilla on ollut sisälläpitoaika lintuinfluenssan vuoksi.
Kanamme syövät lähitilan kauraa, säilörehua, kalkkia ja kaupallista tiivistettä, jolla tasapainotetaan ruokinta kanojen tarpeiden mukaan. Vältämme ruokinnassa soijaa. Unelmoin päivästä, jolloin voisin tarjoilla kanoille vain lähialueella tuotettua rehua ja järvien ravinnekierrosta poistettua kalaa.
Lampaiden ruokinnasta
Lampaiden ruokinta perustuu nurmirehuun. Tavoite on tuottaa tai hankkia niin laadukasta nurmirehua, että se täyttää lampaiden koko ravinnontarpeen. Tosielämässä se ei kuitenkaan usein onnistu. Eläimen ravinnontarve riippuu muun muassa sen iästä, sukupuolesta ja tuotantovaiheesta, eli siitä, onko se esimerkiksi tiine tai imettävä emo, siitospässi vai kasvava karitsa. Erilaisten rehujen tekeminen kaikille eri ryhmille on meidän oloissamme mahdotonta. Jo kivennäisaineiden, esimerkiksi seleenin riittävä saanti vaatii, että jokainen eläinryhmä saa sopivaa kivennäisrehua. Energia, kuitu, rehun sulavuus ja ravinnosta imeytyvä valkuainen pitää kompensoida. Valkuaisen määrää säädellään heinäntekoajankohdalla eli korjuulla, valkuaiskasvien, apiloiden ja mailasten lisäämisellä kasvustoon ja viimeisenä rypsitiivisteellä. Energiaa saadaan kaurasta ja tarvittaessa harvoin tosin, myös erilaisilla sokerirehuilla.